maanantai 25. marraskuuta 2013

MacMahon, Kathleen: Näin se päättyy

Kathleen MacMahon: Näin se päättyy

Unohtumaton rakkaustarina

This Is How It Ends , 2012

Bazar, 2013

Luin ~ 25.11.2013



Kuvaus: Näin se päättyy sijoittuu Irlantiin syksyllä ja talvella 2008. Se kertoo kahdesta ihmisestä, jotka kohtaavat toisensa, kun koko maailma tuntuu tarkkailevan Barack Obaman dramaattista valintaa presidentiksi ja maailmantalouden katastrofaalista syöksykierrettä.

Bruno on keski-ikäinen amerikkalainen pankkiiri, joka on tullut Irlantiin etsimään sukujuuriaan menetettyään työnsä.
Addie on työtön irlantilainen arkkitehti, jonka elämä tuntuu olevan pelkkää alamäkeä. Mutta sitten hän tapaa Brunon.

Näin se päättyy on kertomus kansallisuudesta ja identiteetistä, optimismin voimasta epätoivon edessä, ajan vääjäämättömästä kulusta. Se kertoo kahdesta ihmisestä, jotka löytävät ilon ja onnen silloin kun he sitä vähiten odottavat
.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Ivey, Eowyn: Lumilapsi

Eowyn Ivey: Lumilapsi

The Snow Child, 2012

Suomennos Marja Helanen
Bazar, 2013
Luin ~ 20.11.2013



Kuvaus: Alaska on julma paikka asua ja elää. Sen tietävät Jack ja Mabel, lapsettomuuttaan sureva uudisasukaspariskunta. He ovat ajautumassa erilleen - Jack raataa maatilalla perheen elatuksen vuoksi ja Mabel taistelee yksinäisyyttä ja epätoivoa vastaan. Ensilumen sataessa pitkän ja kylmän syksyn jälkeen hetkellinen ilo ja toivo saa heidät rakentamaan lumesta lapsen. Aamulla lumilapsi on poissa, mutta puiden lomassa näkyy pieniä jalanjälkiä ja vilahdus nutusta.

Pariskunnan pihapiirissä alkaa liikkua metsän lapselta vaikuttava pieni tyttö. Hän kutsuu itseään Fainaksi. Faina elää yksin keskellä Alaskan villiä luontoa ja metsästää rinnallaan punainen kettu. Kun Jack ja Mabel oppivat ymmärtämään Fainaa, joka putkahtaa pariskunnan elämään kuin suoraan sadusta, he alkavat rakastaa tätä kuin omaa lastaan. Mutta kesyttömässä Alaskassa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Totuus Fainasta muuttaa lopulta heidät kaikki.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Rauhala, Pauliina: Taivaslaulu

Pauliina Rauhala: Taivaslaulu

Gummerus, 2013

Luin ~ 14.11.2013
Tykkäsin.


Esittelyteksti:

Taivaslaulu kertoo nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin, tarinan. Heti kun käsi löytää käden, Vilja ja Aleksi näkevät mielessään viiden litran riisipuurokattilan ja pirtinpöydän alta vilkkuvat seitsemänkymmentä varvasta.

9 vuotta ja 4 lasta myöhemmin, Vilja katselee, kun Otso-poika tanssii valkoiset kiharat hulmuten, ja yrittää muistaa, mikä oli se hetki, kun hänen kehostaan hävisi rytmi. Seuroissa naiset katsovat ensiksi vatsaan ja sitten silmiin. Saarnassa nainen kuvataan lintuemona, joka ei pääse pesän uumenista. Sitten tulee päivä, jolloin Aleksi ja Vilja istuvat käsi kädessä äitiyspolilla, ja kaikki muuttuu lopullisesti.

Taivaslaulussa konkreettiset yksityiskohdat avaavat lukijalle näkymän lestadiolaisyhteisön elämään. Suviseurat ovat hakkeentuoksua, keinuvia lautapenkkejä, pitsaa, punaista jaffaa ja Jumalan sanaa. Runollinen kieli kohottaa Taivaslaulun toiselle tasolle, yksityiskohdista rakentuu poikkeuksellisen kaunis kaunokirjallinen teos. Kuvat ihmisen sisimmälle löytyvät luonnosta: Väsyneen äidin nokasta kohoaa huuto, siipisulat kohisevat selässä, on avattava turvavyö, jotta ne mahtuvat kasvamaan.

Taivaslaulu on rakkausromaani, jonka tarina ja kuvat poikkeavat nykykirjallisuuden valtavirrasta. Teoksella on vahva eettinen sanoma. Se on viimeiseen asti elämän puolella.


----------------------------------------------
Kaunis kirja. Meinasin siirtää lukemisen myöhempään, mutta sainkin sen yllättävän nopeasti kirjastosta lainaksi. Kirja oli ehkä hieman kepeämpi kuin etukäteen oletin. Mutta keveys ei tehnyt siitä mitenkään kevyttä luettavaa, tyyli toimi kerronnassa todella hyvin. Tästä olisi voinut saada hyvinkin raskassoutuista luettavaa. Tykkäsin siitä, miten kiihkottomasti ja melkeinpä lempeästi kirjoittaja kohtelee aihetta, kuitenkaan mitenkään siloittelematta. Tausta on itsellekin tuttua pienen matkan päästä, siksi se kosketti erityisesti.

Vaikka kirjan aiheena ja viitekehyksenä on erityisesti lestadiolainen liike, Viljan kokeman totaalisen uupumisen ja ilottomuuden, melkeinpä toivottomuuden voi tuntea omakseen moni muukin nuori pari ja perhe.

Laulu- ym. lainaukset olivat sen verran tuttuja, että kirjaa oli todella helppo lukea. Barbileikit ehkä vähän hyppäsivät eri maailmaan, mutta jotenkin ymmärsin niiden pointtina olevan sen, miten jo lapset - todellakin! - imevät niin paljon asioita ympäriltään. Vaikkeivät sitä itsekään aina ymmärrä. Siksi monet asiat ovatkin meissä niin syvällä sitten aikuisina.

Kirjassa käsiteltiin onneksi myös lestadiolaisuuden hyviä puolia. Loppuratkaisu ei (onneksi) yllättänyt..

lauantai 9. marraskuuta 2013

Mustonen, Enni: Paimentyttö

Enni Mustonen: Paimentyttö

Avausosa Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaan

Otava 2013

Luin 09.11.2013


Lyhyt esittelyteksti:

Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta vähitellen hän saa tutustua vanhenevaan, vatsavaivoista kärsivään kirjailijaan ja oppii ylittämään kieli- ja säätyrajoja.
-------------------------------------------
Olen tottunut pitämään Enni Mustosta hyvinkin kevyen sortin kirjailijana. Tämä ei kuitenkaan ollut mitään kevyttä hömppää, mikä oli positiivinen yllätys.

Asia, joka aina askarruttaa, kun kirjoitetaan oikesta historiallisista hekilöistä - miten paljon tässä oikeasti noudatetaan Topeliuksen elämän kulkua, mikä kaikki on sepitelmää... Olihan lähdeteoksina kuitenkin liuta lähisuvun muistelmia. Kiva, että sarja jatkuu
Kommentti jatkukoon paremmalla ajalla...........................................

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Desai, Kishwar: Postimyyntilapset

Kishwar Desai: Postimyyntilapset

Origins of Love, 2012

LIKE-kustannus 2013

Luin ~ 03.11.2013

Esittely:

...Lasten tehtailua Intiassa

Vastasyntynyt vauva on hylätty delhiläiseen sairaalaan, vaikka ennen syntymäänsä hän oli kovin toivottu. Intialaisen sijaissynnyttäjän synnyttämä länsimainen tyttö on nimittäin yllättäen vakavasti sairas.

Lontoossa nuori pariskunta haluaa epätoivoisesti vauvaa. Kun Kate saa taas uuden keskenmenon, hän ja hänen miehensä Ben alkavat etsiä sijaissynnyttäjää. Heidän katseensa kääntyvät Intiaan, koska Benin isoisä oli nuorena asunut siellä.

Kaikkien kohtalot kietoutuvat intialaiseen sijaissynnyttäjäklinikkaan, jossa työskentelee myös sosiaalityöntekijä Simran Singh. Oikeudenmukaisuutensa ajama Simran on valmis uhmaamaan vaaroja löytääkseen totuuden Intiassa kukoistavan sijaissynnyttäjäteollisuuden takana.

Kishwar Desai on intialaissyntyinen, nykyisin Lontoossa asuva kirjailija ja toimittaja. Hän voitti arvostetun Costa-palkinnon esikoisestaan Pimeyden lapset, jossa esiteltiin mieleenpainuva päähenkilö ­Simran Singh. Kirjasta on tekeillä elokuva. Esikoisensa julkaisun aikoihin Kishwar Desai kävi Suomessa vierailulla kahdesti – Helsingissä ja Messilän kirjailijakokouksessa – ja hurmasi ­valovoimaisuudellaan niin lukijat kuin mediankin.


Omat jutut:

Tykkäsin kyllä kirjasta, ihan jo aiheen tärkeyden ja mielenkiintoisuuden vuoksi. Hyvin eri kanteilta ja monipuolisesti oli sijaiskohtu- ja hedelmällisyyskeinotteluasiaa käsitelty. Jonkin verran lukemista haittasi hyppiminen ajankohdasta toiseen, en totta puhuen aina pysynyt ihan kärryillä, kun oli aika 9 kk sitten, välillä nykyhetki ja taas 8 kk sitten. Että siis 8 kk aiemmin mistä ajankohdasta.... mutta kyllähän se sitten alkoi selvitä. Samoin intialaisten nimien kanssa kävi vähän nolosti, en meinannut oikein muistaa, kenestä oli kysymys. Varsinkin, kun lukemiseen tuli taukoa pari päivää, niin kesti kyllä jonkin aikaa aina selvitellä, että kuka ja milloin.... Kaiken kaikkiaan hyvä ja tärkeä kirja.